9. vuorokausi

Kiian käytös on jossain määrin muuttunut, enkä osaa kyllä sanoa mitä se mahtaisi tarkoittaa. Toivossa on hyvä elää. Kiia on selkeästi hellyydenkipeä ja tämän lisäksi hormonit tuntuisivat edelleen jylläävän. Silmiinpistävin muutos lienee kuitenkin ruokailun suhteen. Normaalistihan Kiiaa pitää ikävä kyllä pyytää erikseen syömään. Tyttöhän on välistä melko väliinpitämätön ruoan suhteen. Onneksi kuitenkin namipalat maistuvat... Vähän niin kun lapsilla konsanaan. Kunnon ruoka ei maistu mutta karkit kylläkin ;) Nyt Kiia tulee Nämpän ja Superin kanssa kyttäämään ruokaa, vaikka ei nyt ihan kuitenkaan jalkojen juureen. Muuten mahdollinen tiineys ei ole kyllä missään näkynyt vaan vauhtia riittää, vaikka muille jakaa.

4. vuorokausi

Palasimme reissusta Tanskan maalta eilen 21.4. Lähdimme kosiomatkalle päivää liian aikaisin eli perjantaina 16.4. Kiia käyttäytyi todella mallikkaasti ja reippaasti niin laivalla kuin hotellissa.

Ryanin tapasimme ensimmäistä kertaa sunnuntaina 18.4., jolloin Kiialla oli 13. juoksupäivä. Kiia oli selkeästi kiinnostunut pojasta, ja niinpä Ryan pääsi nousemaan selkään. Itse toimitus kuitenkin tuntui jänskättävän tyttöä ja juuri ennen kiinnittymistä Kiia laski takapäänsä alas aiheuttaen sen, ettei pariskunta jäänyt kiinni ja osa siemennesteestä valui maahan. Päätimme, että koetamme astutusta kahden päivän päästä, jolloin pitäisi olla paras astutuspäivä.Tiistaina 22.4. kävimme Ryanin luona heti aamusta. Kiialla oli siis jo 15. juoksupäivä. Nyt astutus onnistui ja koirat olivat nalkissa 10-15 minuuttia. Saimme siis vain yhden kunnolla onnistuneen astutuksen mutta jospa se riittäisi.