24. vrk

Eilen oli oikea hulina päivä. Pentusia kävi katsomassa kolme eri porukkaa. Ensimmäiset pääsivät seuraamaan pentujen yhdistetyn ulkoilun ja päiväruoan. Kiia esitteli pienen bordercollietytön taitoja ja nakkasi sitten nenästä pariin otteeseen. Keskustelin asiasta Kiian kanssa varsin tiukkaan sävyyn ja kyllähän tämä meidän äitikoira asian sitten ymmärsi ja käyttäytyi seuraavia vieraita kohtaan asiallisemmin. Pussata saa (tai jos tarkkoja ollaan, niin ei sitäkään, kun tuo suuhygenia ei taida olla nyt ihan kohdillaan) mutta ilman hampaita. On se vaan armoton tyrkky tuo meidän Kiia. Kaikki mahdollinen huomio minulle tänne ja heti. Ei se Nämppäkään hirveästi hävinnyt tässä kisassa vaan änkäsi koko ajan siliteltäväksi, ja koska tytöiltämme irtoaa aika kivasti nyt sitä karvaa, niin voitte kuvitella sitä karvapölinää vieraiden ympärillä. Tulipahan allergiat siinä samalla testattua :) Super sai pysytellä sisällä, jottei Kiialle ja junnulle tule kismaa pentujen läheisyydessä. Kiia nimittäin ei oikein vielä päästä Superia pentujen lähelle. Nämppä on jo saanut käydä pentulassa mutta Superilla ei ole vielä sinne asiaa.

Kun pyysin vieraita auttamaan minua pentujen kantamisessa takaisin sisälle, Kiia urahti. Pikku rouvan mielestä vieraiden ei sopinut lähteä pentuja kanniskelemaan. Ei siinä auttanut muu kuin kantaa itse kaikki seitsemän takaisin sisälle. Noin muuten Kiia suhtatui vieraisiin erinomaisesti. Kaikki saivat katsella ja silitellä pentuja. Lienee luuli siinä tilanteessa, että vieraat vievät häneltä pennut pois. Tyhmä veto se oli ennen kaikkea minulta pyytää heitä minua auttamaan, sillä on melko luonnollista äippäkoiralta vartioida silmäteriään.

Toiset vieraat pääsivät katsomaan hetken verran pentujen leikkiä sisällä mutta kolmansilla ei ollut laisinkaan tuuria matkassa. Sitkeästä odottelusta huolimatta pennut eivät suoneet heille aikaansa vaan nukkua tuhnuttivat lähes koko vierailun ajan. Kiia-äippä makasi pentulaatikon vieressä mukamas täydessä unessa mutta heti, kun jotain oli tapahtuakseen, raotti hän silmiään tarkistaakseen tilanteen. Noh, kunhan tässä aika vielä kuluu, niin kohta äippäkoira toivoo vieraiden vievän joka ikisen emässään roikkuvan, naskalihampaisen pennun pois niin kauas kuin pippuri kasvaa.

Pennut tosiaan syövät nyt nappulaa, lihaa ja piimää kolme kertaa päivässä. Olen antanut koko porukalle nyt 1 dl jokaisella kerralla hyvin liotettuna. Vielä eivät ole kaikkea syöneet, joten annosta ei tarvitse vielä nostaa. Eilen illalla annoin viimeisen kerran matokuurin tähän hätään. Seuraava onkin sitten viiden viikon iässä.